Mejä

 

Metsästyskoirien jäljestämiskoe - MEJÄ, on alunperin tehty nimenomaan metsästyskoiraroduille. Kokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen kulkua.

Mitä kokeessa tapahtuu:

Kokeessa metsään vedetään verijälki, naudan- tai hirvieläimen verellä, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Jäljet tehdään edellisenä päivänä. Jäljet tulee tehdä lumettomalle maalle ja pyritään sijoittamaan riistarikkaaseen maastoon.

Veretys tehdään kostutetulla sienellä, joka on laitettu n kahden metrin mittaiseen naruun, jolla sientä vedetään perässä. Sieni kulkee ihmisen perässä epätasaisesti, jolloin saadaan aikaan hyvin todentuntuinen kuva oikeasta verijäljestä.

Jäljen päässä on kaato, jona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua koepäiväksi sulatettua hirvieläimen sorkkaa.

Jokaisella koiralla on oma jälki kokeessa ja jäljet arvotaan koeaamuna. Jälki on edellisenä päivänä jäljentekijöiden toimesta piilomerkattu siten, että koiran ohjaaja ei tiedä sen sijaintia. Maastossa tuomarin ja koirakon lisäksi on jäljentekijä opastamassa. Hänen tehtävä on kertoa tuomarille jäljen sijainti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoritua tehtävästään.

Jäljestys:

Jäljestävä koira on kytkettynä kuuden metrin jälkiliinaan ja ohjaaja seuraa narun päässä. Ohjaaja ei saa puuttua koiran suoritukseen.

Ennen metsään menoa suoritetaan laukauksensietotesti, joka koiran on läpäistävä jatkaakseen jäljelle. Koiran tulee jäljestää itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa, joka on maksimissaan 45 minuuttia.

Koiran saavuttaessa 1. palkinnon, tulee koiran työskentelyn olla erinomaista koko kokeen ajan. Koiran harhauduttua jäljeltä, sen tulee löytää jälki itsenäisesti. Tuomarin joutuessa palauttamaan koiran jäljelle, seuraa hukka ja palkintosijan pudotus. Mikäli hukkia tulee kolme, koe keskeytyy ja koiraa ei voida enää palkita. Jälki kannattaa kuitenkin harjoituksen omaisesti suorittaa kaadolle asti.

Koeluokat:

Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin luokka ja voittajaluokka. AVO-luokkaan voivat osallistua kaikenrotuiset koirat täytettyään 9 kuukautta ja ollessaan Kennelliiton rekisteröimiä.

AVO-luokkaan ei tarvita näyttelytulosta. Luokassa jäljen pituus on 900-1 000 metriä sisältäen kaksi 90 asteen kulmaa, joilla on makaus. Myös jäljen alussa sijaitsee lähtömakaus. Makauksella on lisätty verta jäljenvetosieneen ja sitä on pirskoteltu myös maahan. Jälki päättyy kaatoon, jona kokeissa käytetään hirvieläimen sorkkaa (peura, kauris, hirvi).

VOI-luokkaan vaaditaan vähintään virallisessa näyttelyssä saavutettu laatuarvostelu tyydyttävä (T) ja sen lisäksi AVO-luokasta kaksi laatuarvostelun ensimmäistä palkintoa. Valionarvoon pätevät saman säännöt kuin lähes kaikkiin muihinkin lajeihin, eli näyttelystä vähintään 15 kuukauden iässä saavutettu laatuarvostelu hyvä (H) sekä kolme VOI1-tulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta.

VOI-luokassa jälki on 1 200-1 400 metriä pitkä sisältäen viisi makuuta, joista yksi on jäljen alussa ja loput suorien osuuksien varrella. Jäljessä on kaksi 90 asteen kulmaa ja lisäksi yksi kulma, jolla on veretön katkos. Jälki päättyy AVO-luokan tapaan kaatoon.

 

Mejä-sanastoa

Avomerkintä: Jäljen merkitseminen krepillä tms. maastoon siten, että se on selvästi havaittavissa tulosuunnasta. Tätä merkitsemistapaa käytetään harjoituksissa, mutta kokeissa vain 10 m lähdöstä.

Hukka: Koira hukkaa jäljen eikä itse onnistu löytämään sitä. Tuomitaan aina kun tuomari joutuu osoittamaan jäljen koiralle.

Ilmavainuisuus: Koira jäljestää pääosin kuono ilmassa.

Kaato: Jäljen loppupiste: 30 x 30 cm potkittu alue, jossa riistaeläintä esittävä sorkka makaa.

Katko: Voittajaluokan jäljessä oleva veretön osuus.

Kulma: 90 asteen mutka jäljellä.

Lähtö: Jäljen alku: 30 x 30 cm potkittu alue, josta veretys (jälki) alkaa.

Maavainuisuus: Koira jäljestää pääosin kuono maassa.

Makaus: Esittää haavoitetun riistan makuupaikkaa: 30 x 30 cm potkittu alue, jossa sieneen ja maahan on lisätty verta.

Makauksen osoittaminen: Koiran tulee selvästi osoittaa makaus pysähtymällä ja nuuhkimalla.

Paluujälki: Koira kääntyy jäljellä takaisinpäin (tulosuuntaan). Kokeessa paluujäljen (20-30 m) seurauksena tuomitaan hukka.

Piilomerkintä: Jäljen merkitseminen maastoon siten, ettei sitä voi jäljen kulkusuunnasta havaita.

Veretys: Jäljen tekeminen maastoon sienen avulla.

MEJÄ kokeen ilmoittautumislomake

PDF-tiedostoilmoittautumislomake_meja.pdf (177 kB)